Lakelandinterrierit ovat energisiä koiria, jotka nauttivat runsaasta liikunnasta ja monipuolisesta aivojensa rasittamisesta. Ne ovat terverakenteisia ja pienestä koostaan huolimatta sopivia moneen lajiin. Vain omistajan viitseliäisyys ja mielikuvitus ovat rajana. Virallisten lajien ja näyttelyiden lisäksi erilaisten temppujen opetteleminen ja vaikkapa kantarellien etsiminen riemastuttavat lakelandia. Monelle terrierille melko tyypilliseen tapaan lakelanditkin ovat usein itsepäisiä eivätkä kovin miellyttämisenhaluisia. Ovathan terrierit aikoinaan jalostuneet työskentelemään metsästyspuuhissaan enimmäkseen omatoimisesti.

Agility

Agilityssä riittää vauhtia ja jännitystä. Ensimmäiset viralliset kilpailut Suomessa järjestettiin vuonna 1989. Agilitykilpailuissa tavoitteena on suorittaa tuomarin suunnitelema rata ihanneajassa ja virhepisteittä. Rata koostuu hyppy- ja kontaktiesteistä ja muista esteistä. Kontakti-esteitä ovat A-este, keinu ja puomi. Hyppyesteisiin kuuluvat aidat, okseri, kahden tai kolmen esteen sarja, muuri, pituushyppy sekä rengas. Muita esteitä ovat vielä pöytä, pujottelu, umpitunneli ja avotunneli. Kilpailuihin voi osallistua koiran täytettyä 18 kuukautta. Agilityssä kilpaillaan viidessä eri kokoluokassa, Pikkumini-koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, minin alle 35 cm, medi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm, minimaksin  43-49,99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on 50 cm tai yli. Tasoluokkia on kolme ja kilpailu-ura aloitetaan ykkösluokassa. Kolmosluokassa on sitten mahdollisuus saavuttaa agilityvalion arvo. Kilpaileminen vaatii perustottelevaisuuden hyvää hallintaa, mutta pelkkänä hauskana harrastuksenakin agilitystä nauttii sekä koira että ohjaaja. Lakelandinterriereille agility sopii mainiosti niiden energisyyden, ketteryyden ja monen muun ominaisuuden takia.

Agilityliiton www-sivut

Tottelevaisuuskoe (TOKO)

Tottelevaisuuskokeissa koira suorittaa tietyt liikkeet ohjaajansa käskystä ja tuomari arvioi suorituksen. Terrierit eivät ole niitä yleisimmin tokokehissä nähtyjä koiria ja haastetta riittää lakelandinterrierinkin kouluttamisessa kilpailutasolle. Koulutuksen tulisi aina olla hauskaa ja palkitsevaa. Terrierin koulutus vaatii omistajalta taitoa, kärsivällisyyttä ja innostusta motivoida koiraa. Koiran ja ennenkaikkea itsensä vireystilan tulkitseminen on tärkeää, jotta koira ei opi luistelemaan pois koulutustilanteesta. Vähintään hyvän perustottelevaisuuden hallitseminen helpottaa kuitenkin myös muiden lajien harrastamista ja arkielämää koiran kanssa. Tottelevaisuudessa kilpaillaan neljässä tasoluokassa ja koira voi saavuttaa tottelevaisuusvalion arvon.

Rally-Toko

Rally-toko kehitettiin 2000-luvun alkupuolella ja on nykyään Kennelliiton virallistama laji, josta voi valioitua. Laji yhdistää osia tottelevaisuuskokeista, agilitystä ja koiratanssista. Rally-toko kehitettiin tavallisia koiranomistajia ajatellen päätavoitteena saada aikaan koiria, jotka käyttäytyvät hyvin kotona, yleisillä paikoilla sekä muiden koirien läheisyydessä. Kilpailuissa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Kylttejä radalla on 10-20 kpl. Koirakko etenee radalla ja suorittaa kullakin kyltillä sen osoittaman tehtävän. Tehtävät ovat esimerkksi käännöksiä, pujotteluja, vauhdin muutoksia, erilaisia asentoja ja niiden vaihdoksia. Koiraa saa ohjata sekä suullisin käskyin että käsimerkein ja kannustaa koiraa koko ajan. Tärkeintä on ohjaajan ja koiran iloinen yhteistyö, ei niinkään tarkka suorituspaikka tai asento. Radan pituus ja liikkeiden vaativuus kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä. Rally-tokon on lajina tarkoitus sopia kaikille ihmisille ja kaikille koiraroduille ja sitä voi harrastaa myös pyörätuolilla liikkuen.

Rally-tokoyhdistyksen www-sivut

Koiratanssi

Koiratanssi on luovaa tottelevaisuutta. Siinä yhdistyvät koirankoulutustaidot ja taiteellinen ilmaisu. Lajin tavoitteena on vahvistaa koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja tuoda se esiin luovalla ja myös katsojaa viihdyttävällä tavalla. Monipuolisena ja aina uusia haasteita antavana lajina koiratanssi edistää niin koiran kuin ohjaajankin fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Koiratanssia voivat harrastaa kaikenikäiset koiranohjaajat niin rotukoiran kuin sekarotuisen koirankin kanssa. Koiran tulee olla rekisteröity Kennelliiton tai muuhun FCI:n hyväksymään tunnistusmerkintärekisteriin osallistuakseen kilpailuihin. Ohjaajalle apuvälineiden käyttö on kilpailussa sallittu, kunhan ne ovat oleellinen osa esitystä, eikä niitä käytetä koiran painostamiseen tai motivointivälineiden korvikkeena. Laji sopii kaikille, sillä ohjaaja voi rakentaa kilpailuohjelman omien edellytystensä mukaan.

Kilpailulajeja koiratanssissa ovat vapaatanssi (freestyle), seuraaminen musiikin tahdissa (heelwork to music) sekä erikoiskilpailut. Kilpailuluokkia on kolme: alokasluokka, avoin luokka ja voittajaluokka. Luokat ovat tasoluokkia, joissa edetään edellä mainitussa järjestyksessä.

Metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ)

Lakelandeilla on osallistumisoikeus metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen. Tarkoituksena on kouluttaa koiria, jotka pystyvät löytämään nopeasti haavoittuneet eläimet. Maastoon tehdään verijälki matkimaan haavoittuneen riistaeläimen kulkua ja koeluokasta riippuen tehdään kulmia, makauksia ja veretön katkos. Jäljen annetaan vanheta vähintään 12 tuntia. Kokeessa koira on kytkettynä kuuden metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa koiraa. Nenätyöskentely on koiralle oivallista puuhaa ja kevyen jäljestyksen harjoittelemisen voi aloittaa jo hyvin nuorella koiralla. Jäljestämiskokeessa oman suorituksensa lisäksi ohjaaja yleensä myös tekee ja purkaa jälkiä ja toimii oppaana muille koirakoille.

Luolakokeet

Luolakoiria käytetään metsästettäessä kettuja, supeja ja mäyriä maanalaisista koloista. Lakelandit saavat kilpailla luolakokeissa, vaikkakaan rotuamme ei Suomessa käytetä metsästyksessä. Koira pakottaa saaliin ulos luolasta haukkumalla ja hyökkäyksiä tehden. Hyvän luolakoiran on oltava harkitsevainen, sisukas ja rohkea. Tyhmänrohkeus ja agressiivisuus eivät ole hyvän luolakoiran ominaisuuksia. Luolakoirien taipumuskokeessa (LUT) kilpaillaan keinoluolissa. Siinä mitataan koiran taipumusta luolatyöskentelyyn. Tietyt tulokset saavutettuaan, koirasta voi tulla käyttövalio (KVA-L) ja se voi osallistua luolametsästyskokeisiin (LUME). LUME-kokeissa voi tavoitella metsästysvalion arvoa.

Pelastuskoiratoiminta

Pelastuskoiralta vaaditaan pelottomuutta, kestävyyttä ja hyvää luonnetta. Koiran täytyy selviytyä erilaisista hankalistakin esteistä, alustoista ja ahtaista raunioista, mikä ei yleensä ole ketterälle ja rohkealle lakelandille ongelma. Se suorastaan nauttii kivikasoista, putkista ja muista koloista. Hyvähermoisuutta ja tiettyä kovuutta tarvitaan, jotta koira sopeutuu nopeasti uusiin ympäristöihin, vaihteleviin olosuhteisiin ja koviin ääniin. Suomessa pelastuskoiria käytetään useimmiten eksyneiden etsimiseen. Koira opetetaan ilmoittamaan kadonneen henkilön löytyminen esimerkiksi haukkumalla. Myös koiran ohjaajan on koulutettava itseään mm. ensiapu- ja suunnistustaidoissa. Pelastuskoirat kilpailevat raunio-, haku- ja jälkikokeissa. Kaksi lakelandinterrieriä on aikoinaan hyväksytty viranomaisten apuna toimiviin pelastusryhmiin, mutta nämä koirat ovat jo siirtyneet eläkepäivien viettoon. Hälytysryhmään päästäkseen koiran ja ohjaajan on suoriuduttava tietystä määrästä testejä.

Vesiriistakoe

Vesiriistakoe on taipumuskokeen kaltainen kilpailu, johon voivat osallistua rodut joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME-kokeisiin. Vesiriistakokeen tarkoitus on tuoda esiin luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halukkuus hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen kuuluvat: haku kaislikosta ilman lintua (tyhjä nouto), linnun noutaminen (lintu heitetään veteen ja haulikko laukaistaan) sekä laahausjälki, jonka koira selvittää ja ilmaisee (lintua vedetty n. 150 m.).