![]() |
||||
|
|
Harrasta Agility Agilityssä riittää vauhtia ja jännitystä. Ensimmäiset viralliset kilpailut Suomessa järjestettiin vuonna 1989. Agilitykilpailuissa tavoitteena on suorittaa tuomarin suunnitelema rata ihanneajassa ja virhepisteittä. Rata koostuu hyppy- ja kontaktiesteistä ja muista esteistä. Kontakti-esteitä ovat A-este, keinu ja puomi. Hyppyesteisiin kuuluvat aidat, okseri, kahden tai kolmen esteen sarja, muuri, pituushyppy sekä rengas. Muita esteitä ovat vielä pöytä, pujottelu, umpitunneli ja avotunneli. Kilpailuihin voi osallistua koiran täytettyä 18 kuukautta. Agilityssä kilpaillaan kolmessa eri kokoluokassa, mineissä (<35cm), mideissä (35cm–<43cm) ja maxeissa (vähintään 43cm). Tasoluokkia on kolme ja kilpailu-ura aloitetaan ykkösluokassa. Kolmosluokassa on sitten mahdollisuus saavuttaa agilityvalion arvo. Kilpaileminen vaatii perustottelevaisuuden hyvää hallintaa, mutta pelkkänä hauskana harrastuksenakin agilitystä nauttii sekä koira että ohjaaja. Lakelandinterriereille agility sopii mainiosti niiden energisyyden, ketteryyden ja monen muun ominaisuuden takia. TOKO Tottelevaisuuskokeissa koira suorittaa tietyt liikkeet ohjaajansa käskystä ja tuomari arvioi suorituksen. Terrierit eivät ole niitä yleisimmin tokokehissä nähtyjä koiria ja haastetta riittää lakelandinterrierinkin kouluttamisessa kilpailutasolle. Koulutuksen tulisi aina olla hauskaa ja palkitsevaa. Terrierin koulutus vaatii omistajalta taitoa, kärsivällisyyttä ja innostusta motivoida koiraa. Koiran ja ennenkaikkea itsensä vireystilan tulkitseminen on tärkeää, jotta koira ei opi luistelemaan pois koulutustilanteesta. Vähintään hyvän perustottelevaisuuden hallitseminen helpottaa kuitenkin myös muiden lajien harrastamista ja arkielämää koiran kanssa. Tottelevaisuudessa kilpaillaan neljässä tasoluokassa ja koira voi saavuttaa tottelevaisuusvalion arvon. MEJÄ Lakelandeilla on osallistumisoikeus metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen. Tarkoituksena on kouluttaa koiria, jotka pystyvät löytämään nopeasti haavoittuneet eläimet. Maastoon tehdään verijälki matkimaan haavoittuneen riistaeläimen kulkua ja koeluokasta riippuen tehdään kulmia, makauksia ja veretön katkos. Jäljen annetaan vanheta vähintään 12 tuntia. Kokeessa koira on kytkettynä kuuden metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa koiraa. Nenätyöskentely on koiralle oivallista puuhaa ja kevyen jäljestyksen harjoittelemisen voi aloittaa jo hyvin nuorella koiralla. Jäljestämiskokeessa oman suorituksensa lisäksi ohjaaja yleensä myös tekee ja purkaa jälkiä ja toimii oppaana muille koirakoille. Luolakokeet Pelastuskoiratoiminta Pelastuskoiralta vaaditaan pelottomuutta, kestävyyttä ja hyvää luonnetta. Koiran täytyy selviytyä erilaisista hankalistakin esteistä, alustoista ja ahtaista raunioista, mikä ei yleensä ole ketterälle ja rohkealle lakelandille ongelma. Se suorastaan nauttii kivikasoista, putkista ja muista koloista. Hyvähermoisuutta ja tiettyä kovuutta tarvitaan, jotta koira sopeutuu nopeasti uusiin ympäristöihin, vaihteleviin olosuhteisiin ja koviin ääniin. Suomessa pelastuskoiria käytetään useimmiten eksyneiden etsimiseen. Koira opetetaan ilmoittamaan kadonneen henkilön löytyminen esimerkiksi haukkumalla. Myös koiran ohjaajan on koulutettava itseään mm. ensiapu- ja suunnistustaidoissa. Pelastuskoirat kilpailevat raunio-, haku- ja jälkikokeissa. Kaksi lakelandinterrieriä on aikoinaan hyväksytty viranomaisten apuna toimiviin pelastusryhmiin, mutta nämä koirat ovat jo siirtyneet eläkepäivien viettoon. Hälytysryhmään päästäkseen koiran ja ohjaajan on suoriuduttava tietystä määrästä testejä. Vesiriistakoe Vesiriistakoe on taipumuskokeen kaltainen kilpailu, johon voivat osallistua rodut joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME-kokeisiin. Vesiriistakokeen tarkoitus on tuoda esiin luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halukkuus hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen kuuluvat: haku kaislikosta ilman lintua (tyhjä nouto), linnun noutaminen (lintu heitetään veteen ja haulikko laukaistaan) sekä laahausjälki, jonka koira selvittää ja ilmaisee (lintua vedetty n. 150 m.).
|
|||
© |
||||