Lakelandinterrieri on monipuolinen karkeakarvainen terrieri, josta on moneen. Leikki, kuten rotua kutsutaan, sopii niin kotikoiraksi kuin harrastuskaveriksikin. Leikki on kompakti ja tasapainoinen pakkaus, jossa ei ole mitään liioiteltua. Edulliset mittasuhteet näkyvät sekä fyysisenä terveytenä että ketteränä liikkumisena. Terrierimäiseen tapaan, leikki saattaa olla omapäinen ja itsepäinen, joka kyllä kehittää omat säännöt, jos omistaja ei niitä aseta. Päättäväisellä ja kärsivällisellä koulutuksella lakelandista saa silti mitä mukavimman ulkoilu- ja harrastuskaverin.
Rodun alkuperä
Lakelandinterrieri on kotoisin Englannin vuoristoiselta ja runsasjärviseltä seudulta. Tämän tyyppisiä koiria kutsuttiin Cumberlandin ja Ullswaterin terriereiksi, riippuen alueesta jolla elettiin. Kyseessä on vanha työkoirarotu, jotka osallistuivat tilallisten apuna kettujen ja saukkojen metsästykseen.
Lakelandinterrieri nimi otettiin käyttöön vuonna 1912 Keswickissä, jonne kokoontunut terrieriharrastajien joukko halusi näin nimetä ”uuden”, ”kehitetyn” lakelandinterrierin omaksi rodukseen. Rodun vakiintuminen tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen v. 1921, kun Englannin Lakelandinterrieri-yhdistys perustettiin ja Englannin Kennel Klubi virallisti rodun vuonna 1927.
Ensimmäinen lakelandinterrieri tuotiin Suomeen 1946.Tunnetuimpia kasvattajia 1950 – 60-luvulla olivat mm. Margit Ekroos, kennel Madis, Sallmen, kennel Lövskogen sekä Tommy Joki, kennel Stingray. 1980-luvulle tultaessa seurasi lakeland-kasvatuksessa tauko, kunnes vuonna 1985 maahamme tuotiin Norjasta muutama jalostuskoira ja rodun kasvatus Suomessa sai näin uuden alun. Koiria on tuotu myös Englannista, Tanskasta, Ruotsista, Hollannista, Espanjasta ja Kanadasta. Uroksia on myös lainattu siitoskäyttöön Saksasta. Vuosien 1989 – 2002 välillä on kasvattajia ollut 3 – 9 kenneliä.
Lakelandit nykyään
Nykyään lakelandien vuosittainen rekisteröinti on vaihtelevaa, kun 90-luvun alussa rekisteröitiin jopa 40 pentua vuodessa. Rodun huono tunnettavuus ja vähäisyys lienee suurin syy suosion vaisuuteen. Muotovalioksi lakelandit tulevat 3 sertifikaatilla, käyttökoetuloksia ei koirilta enää nykyään vaadita. Rodulla on kilpailuoikeudet MEJÄ- ja luolakokeissa.
Monella lakelandinterrierillä on vanhat vaistot hyvin tallessa, mutta vain harvat ovat hankkineet käyttövaliotunnuksen luolilta. Perinteisen harrastuksen korvikkeeksi ovat yhä voimakkaammin nousseet uudet lajit:agility, etsintä-, sekä pelastuskoiratoiminta. Löytyypä muutamia erittäin harjaantuneita sienikoiraleikkejä. Lakeland onkin sopivan kokoisena, nopealiikkeisenä, älykkäänä, vilkkaana, uteliaana sekä rohkeana ja periksi antamattomana koirana kiitollinen rotu melkein mihin vain harrastukseen.